Sarjanousija Kipinä Basket teki alkavaa kautta koskevan pelaajasopimuksen rap-artisti Gettomasan kanssa.
Äänekoskelainen Kipinä Basket nousi Korisliigaan voittamalla viime kauteen isolla kädellä satsanneen ACO Basketin ykkösdivisioonan finaaleissa. Nousu oli tarinana todella hieno ja toi perinteikkään koripallokaupungin takaisin liigakartalle.
Samaan aikaan mieleen hiipi tuttu ajatus. Jälleen seura, joka pelaa raihnaisessa liikuntahallissa ja jonka viestintä ja markkinointi ovat jääneet kauas nykypäivän tasosta.
Vielä pitkälle kesään näytti siltä, että divarista tuttu, ilmeeltään väsynyt Kipinä nähdään myös Korisliigassa. Mutta mitä vielä. Liigalisenssin saatuaan Kipinä ilmoitti siirtyvänsä Äänekosken liikuntatalolta vuonna 2019 valmistuneelle Pankkari Areenalle. Katsojia Pankkari vetää pitkälle toista tuhatta, ja areenalla on kahdeksan VIP-aitiota. Harppaus liikuntatalosta on siis valtava.
Ilmeen muutos ei jäänyt pelkästään olosuhteisiin. Vanha logo, pelipaidat ja sosiaalisen median ilme saivat täyden muodonmuutoksen. Vielä kun joukkueelle saadaan nettisivut, homma alkaa olla tikissä.
Rap-tähti mukaan joukkueeseen.
Viimeistään keskiviikkoisen julkistuksen jälkeen puheet ilmeeltään väsyneestä Kipinästä voidaan unohtaa.
Rap-tähti Gettomasan tuominen mukaan joukkueeseen on Korisliigan kovin pommi sitten vuoden 2005, jolloin Dennis Rodman pelasi yhden ottelun Torpan Poikien riveissä.
Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. Tempauksen urheilullinen arvo on yhtä ylimääräistä treenipelaajaa lukuun ottamatta täysi nolla. Sen ei kuitenkaan pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Olisi aika surullista, jos maamme kovatasoisimpaan sarjaan pystyisi kävelemään suoraan katukoriskentältä ilman ainuttakaan aikaisempaa vuotta osana organisoitua kilpakoripallojoukkuetta.
Uuden huipputakamiehen palkkaaminen tuskin olikaan Kipinän ideana. Markkinointitekona Gettomasan signaus on kuitenkin huippuluokan saavutus. Artistin tuoma suora taloudellinen hyöty voi olla suuri apu, mutta seura voi hyötyä paljon myös hänen markkinoinnin ja brändin luomisen työkalupakistaan.
Mieltä lämmittävät erityisesti Gettomasan kommentit Korisliigan haastattelussa. Hän totesi haluavansa olla lisäämässä kiinnostusta koripalloa kohtaan Suomessa ja haluavansa nähdä koripallon Suomen ykköslajina.
Artistin tuoma näkyvyys koko sarjalle on valtava. Gettomasan myötä myös Kipinän vieraspelien yleisömäärien voi odottaa kasvavan. Ja ennen kaikkea hän voi tuoda katsomoihin uusia nuoria katsojia.
Kortti kävi kerrankin kirkonmiehellä
Gettomasan signaus Kipinään on loistava sähköisku elvytystä kaipaavalle sarjalle. Muulle sarjalle Kipinän hankkima näkyvyys tuli kuin lahja taivaalta, ilman omaa vaivannäköä.
On kuitenkin turha luulla, että yksittäinen onnenpotku kääntää koko sarjan suunnan. Gettomasa voi antaa uudelle katsojalle syyn ostaa ensimmäisen lippunsa. Seurojen tehtävä on antaa syy ostaa myös toinen.
Silloin ratkaisee se, mitä katsomoon saapuva ihminen kohtaa. Löytyvätkö ottelun tiedot helposti? Onnistuuko lipun ostaminen vaivattomasti? Onko hallissa tunnelmaa, ja tunteeko ensikertalainen itsensä tervetulleeksi? Jos tapahtuma on rakennettu vain niille, jotka ovat istuneet samalla paikalla viimeiset 20 vuotta, on turha ihmetellä, miksi uusia kasvoja ei näy.
Ylimääräisiä resursseja tuskin millään joukkueella on liikaa, mutta tämän päivän työkalut mahdollistavat näyttävän lopputuloksen jo pienilläkin ponnisteluilla, jos ne on kohdistettu oikeaan suuntaan. Esimerkkiä voi ottaa Salon Vilppaan tekemisestä. Joukkue pelaa edelleen samassa vanhassa Salohallissa, mutta seuran ilme kentän ulkopuolella on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin vain muutamassa vuodessa.
Kaikki ei myöskään vaadi uutta areenaa tai rap-tähteä kokoonpanoon. Jokaisesta joukkueesta löytyy persoonia, tarinoita ja vastakkainasetteluja, joista voi rakentaa kiinnostavaa sisältöä. Ne täytyy vain tuoda ihmisten eteen. Pelkkä ottelupäivänä julkaistu mainos ei kerro lajia seuraamattomalle, miksi juuri tämän joukkueen peliin kannattaisi käyttää iltansa.
Sarjan suunnan kääntäminen vaatii vuosien työn ja kaikkien yhteisen panostuksen. Jo nyt useampi joukkue on panostanut ottelutapahtumaansa ja markkinointiinsa, mutta muutos vaatii kaikkien 12 joukkueen panostusta. Yhden seuran onnistumisen pitäisi herättää muualla uteliaisuutta ja kunnianhimoa. Mitä tuosta voisi oppia? Miten me voisimme tehdä vielä paremmin?
Meiltä muulta lajiväeltä suunnan kääntyminen vaatii ajattelutapamme muutosta. Se ei tarkoita epäkohtien lakaisemista maton alle tai jokaisen tempauksen kehumista. Kritiikille pitää olla tilaa. Jatkuva oman sarjan vähättely on kuitenkin eri asia kuin halu kehittää sitä.
Myös uusille katsojille pitää antaa tilaa tulla mukaan omista lähtökohdistaan. Jos joku saapuu hallille katsomaan Gettomasaa, hänen ei tarvitse todistaa kiinnostuksensa aitoutta tuntemalla joukkueen vaihtopenkkiä tai sarjataulukkoa. Jokainen meistä on joskus katsonut ensimmäisen ottelunsa. Nyt siihen voi tarjoutua syy ihmisille, joita Korisliiga ei ole aiemmin tavoittanut.
Kuka ulkopuolinen arvostaisi sarjaamme, jos emme edes itse arvosta sitä? Kuka ulkopuolinen ostaisi lipun peliin, jos itse toteamme, että se ei ole sen arvoista?