Korihaiden ja Vilppaan välieräsarja on tarjonnut herkkua koko rahalla.
Tulikuuma välieräsarja on ensi kertaa katkolla, kun Vilpas otti kolmannen voittonsa Samu Adlerin uskomattomien suoritusten siivittämänä.
Välieräsarjassa on nähty toinen toistaan hienompia suorituksia, mutta jotakin huomionarvoista tapahtuu myös silloin, kun pelikello ei käy.
Jomman kumman joukkueen ottaessa aikalisän katse kiinnittyy Vilppaan penkille. Mitä ihmettä – miksi? Aikalisähän on täysin rutiininomainen hetki koripallo-ottelussa.
Huomio ei kohdistu Vilppaan pelaajiin tai huoltajiin, vaan henkilöön, joka ohjeistaa pelaajia eli pitää aikalisän.
Henrik Dettmann ja Lassi Tuovi.
Jussi Laakso ja Janne Koskimies.
Siinä valmennuskaksikot, joiden tavaramerkkiä myös Vilppaan valmennusduo Jussi Savolainen ja Teemu Rannikko käyttää.
Kyse on siitä, että monen muun joukkueen tavoin myös Vilppaalla apuvalmentaja (Teemu Rannikko) pitää aikalisät.
Koripalloa tarkemmin seuraavat ovat varmasti perillä taktiikasta, mutta kasuaalimpaa katsojaa tilanne saattaa ihmetyttää.
“Miksi ihmeessä joukkueen päävalmentaja ei ohjeista pelaajia?”
“Miksi näyttää siltä, että päävalmentaja ei edes seuraa aikalisää vaan seisoo sivummalla?”
Tämänkaltaiset kysymykset ovat täysin valideja lajia vähemmän seuraavilta katsojilta.
Lähdimme kysymään sekä pää- että apuvalmentajana Korisliigassa toimineelta Ilpo Rantaselta syytä apuvalmentajan pitämiin aikalisiin.
“Ei olisi tullut silloin kuulonkaan. Nykyään ajat ovat onneksi toiset.”
Ilpo Rantanen kertoo, että apuvalmentajan pitämät aikalisät ovat osa laajempaa valmennuskulttuurin muutosta.
“Valmennus on yhä enemmän tiimityötä, tehtäviä voi jakaa eri tavoin. Suurin osa valmennuksesta tapahtuu kuitenkin kulissien takana, emmekä tiedä, mitä siellä tapahtuu.”
“80-luku oli Saarisen (Eero Saarinen), entisen Dettmannin (Henrik Dettmann) ja Bobby Knightin aikaa, silloin ihannoitiin lähes autoritääristä johtamista. Suuntaus jatkui vielä pitkälle 90-luvun puolelle. Ei olisi tullut silloin kuuloonkaan (apuvalmentajan aikalisät). Nykyään ajat ovat onneksi toiset.”
Rantanen ei osaa sanoa varmaksi, ovatko suomalaiset valmentajat omaksuneet modernin aikalisätaktiikan muista sarjoista vai onko tapa syntynyt sivutuotteena autoritäärisen johtamisen väistyessä.
“Olennaista autoritäärisyydestä luopumisessa on se, mitä ja kuinka paljon asioita valmentaja tavallaan uskaltaa antaa itseltään pois. Vaatii paljon tunnustaa, että tämä asia hoituu paremmin, jos sen tekee joku muu.”
Voiko tällainen toimintatapa sekoittaa pelaajia? Hukkuuko käsitys siitä, kuka joukkuetta johtaa?
“En näe, että sekoittaisi joukkuetta, mikäli käytäntö on selkeä ja vakiintunut, enemmän sekoittaisi, jos tässä vaiheessa alettaisiin hyppiä toisten tonteille.”
Vilppaalla on paikka edetä finaaleihin voittamalla Uudessakaupungissa pelattava kuudes ottelu. Ottelusarjassa on nähty pelkkiä kotivoittoja, ja Korihait tulee varmasti laittamaan kaikkensa peliin kauden ollessa katkolla.