Greg Gibson löysi uuden joukkueensa ensimmäisen ulkomaalaisvahvistuksen.
KTP ilmoitti aiemmin keväällä tehneensä 2+1-vuotisen sopimuksen Greg Gibsonin kanssa hankkien yhden Korisliigan menestyneimmistä valmentajista johtamaan uuden aikakauden rakentamista.
Gibsonin valmennusura Suomessa on ollut poikkeuksellinen. Viimeisin taidonnäyte nähtiin kaudella 2023–24, kun hän johdatti ennakkoon keskikastiin povatun BC Nokian aina Suomen mestaruuteen asti.
Yksi Gibsonin suurimmista vahvuuksista on ollut kyky löytää oikeanlaisia ulkomaalaisvahvistuksia. BC Nokian mestaruusjoukkueessa merkittäviä rooleja pelasivat Both Gatch, Patrick Tape, Kahron Ross ja Tucker Richardson. Myös aiemmissa seuroissaan Gibson on onnistunut löytämään pelaajia, jotka ovat sopineet täydellisesti hänen pelitapaansa.
Se ei ole Korisliigassa helppoa.
Laadukkaista ja luotettavista ulkomaalaispelaajista käydään jatkuvasti kilpailua ympäri Eurooppaa. Palkkatasossa ja sarjan profiilissa Korisliiga jää monien kilpailijoiden taakse, joten suomalaisseurat joutuvat usein etsimään vahvistuksia altaan pohjalta.
Siksi lähes jokaisen ulkomaalaispelaajan mukana tulee jonkinlainen riski.
KTP:n ensimmäinen ulkomaalaishankinta Mason Gillis vaikuttaa kuitenkin juuri sellaiselta pelaajalta, jonka Greg Gibson haluaa joukkueeseensa.
Kahden huippuyliopiston kautta Kotkaan
25-vuotias yhdysvaltalainen saapuu Kotkaan poikkeuksellisen ansioluettelon kanssa.
Gillis pelasi neljä kautta Purdue Universityssä, joka kuuluu Yhdysvaltain arvostetuimpiin koripallo-ohjelmiin. Hän voitti uransa aikana muun muassa Big Ten -konferenssin vuoden kuudennen pelaajan palkinnon, toimi joukkueensa kapteenina ja oli mukana viemässä Purdueta March Madnessin loppuotteluun.
Viimeisen yliopistovuotensa hän vietti vielä Duke Universityssä, joka kuuluu koko koripallomaailman tunnetuimpiin yliopistoihin. Dukessa Gillis pääsi pelaamaan muun muassa vuoden 2025 NBA:n ykkösvarauksen Cooper Flaggin kanssa.
Pelkästään saavutusten perusteella Gillis näyttää pelaajalta, jonka ei pitäisi koskaan päätyä Korisliigaan.
Kaksi vaihtoehtoa
Vielä lukioikäisenä Gillis oli lahjakas kahden lajin urheilija.
Koripallon lisäksi hän pelasi baseballia korkealla tasolla, ja pitkään vaikutti siltä, että tulevaisuus voisi löytyä kumman tahansa lajin parista.
Lukion kolmantena vuotenaan Gillis teki kuitenkin lopullisen päätöksen keskittyä koripalloon. Samalla hänen uransa kohtasi ensimmäisen suuren esteensä.
Polvi oli oireillut jo aiemmin, mutta viimeinen niitti tuli eräässä ottelutilanteessa, kun Gillis laskeutui floater-heiton jälkeen huonosti maahan.
Diagnoosi oli karu.
Lääkäri antoi hänelle kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto oli jättää polvi leikkaamatta ja pelata lukion viimeinen kausi normaalisti. Toinen vaihtoehto oli mennä leikkaukseen, kuntouttaa polvi kunnolla ja menettää samalla koko viimeinen lukiokausi.
Monelle nuorelle urheilijalle päätös olisi ollut helppo.
Gillis valitsi vaikeamman tien.
Hän päätti luopua viimeisestä lukiokaudestaan ja keskittyä tulevaisuuteensa.
Päätös osoittautui merkittäväksi myös toisesta syystä.
Tuohon aikaan Gillis oli jo sitoutunut Purdueen. Yliopisto ei kuitenkaan vetänyt tarjoustaan takaisin, vaan lähetti oman lääkärinsä ja fysiikkavalmentajansa seuraamaan kuntoutusprosessia.
Gillis on myöhemmin kertonut arvostaneensa erityisesti sitä, että Purdue kohteli häntä samalla tavalla ennen leikkausta ja sen jälkeen.
Luottamus oli molemminpuolista.
Odotus venyi lähes kolmeen vuoteen
Vaikka polvi kuntoutui hyvin, Gillisin tie kentälle ei ollut vielä valmis.
Purduessa kilpailu peliajasta oli kovaa, ja päävalmentaja Matt Painter suositteli hänelle redshirt-vuoden käyttämistä heti ensimmäisellä kaudella.
Ratkaisu tarkoitti käytännössä vielä yhtä vuotta ilman kilpailullisia otteluita.
Moni pelaaja olisi turhautunut.
Gillis hyväksyi tilanteen.
Kun hän lopulta palasi kentälle, hänen edellisestä kilpailullisesta ottelustaan oli kulunut peräti 985 päivää.
Lähes kolme vuotta.
Pitkä odotus palkittiin kuitenkin nopeasti.
Seuraavien vuosien aikana Gillis nousi tärkeäksi osaksi yhtä Yhdysvaltain parhaista yliopistojoukkueista. Hänestä tuli pelaaja, johon valmentajat luottivat ja jota joukkuekaverit seurasivat.
Juuri sellaiset ominaisuudet eivät aina näy tilastoriveillä.
Belgian kautta Kotkaan
Yliopistouransa jälkeen Gillis aloitti ammattilaisuransa belgialaisen Limburg Unitedin riveissä.
Aika Limburgissa jäi kuitenkin lyhyeksi.
Kausi päättyi vain kahden ottelun jälkeen nilkkavammaan, joka piti hänet sivussa loppukauden.
Juuri tämä muodostaa suurimman kysymysmerkin myös KTP:n näkökulmasta.
Polvileikkaus nuorena, lähes kolmen vuoden kilpailutauko uran alkuvaiheessa ja tuore nilkkavamma eivät ole asioita, joita voi täysin sivuuttaa.
Samaan aikaan on syytä muistaa, että Gillis on rakentanut koko uransa vastoinkäymisten voittamisen ympärille.
Harvoin Korisliigassa nähdään pelaajia, jotka ovat toimineet suuren konferenssin huippujoukkueen kapteenina, pelanneet Final Fourissa tai taistelleet tiensä takaisin huipputasolle lähes kolmen vuoden tauon jälkeen.
Jos Gillis pysyy terveenä, KTP saa riveihinsä paljon enemmän kuin pelkän ulkomaalaisvahvistuksen.
Se saa kokeneen voittajan, epäitsekkään joukkuepelaajan ja ennen kaikkea johtajan, jonka kaltaisia Korisliigassa nähdään harvoin.
Loukkaantumishistoria on todellinen kysymysmerkki.
Mutta juuri nyt se näyttää myös ainoalta merkittävältä kysymysmerkiltä.